Rakas norovirukseni

Tiedättekö karmeat vilunväristykset jotka kulkee pitkin kroppaa kun sana noro vilahtaa keskelle keskustelua. Ne on tismalleen samanlaiset värinät jotka kulkee läpi kropan kun rakastuu! 

Se miten ne eroaa toisistaa on se, että norossa ne ovat kylmiä ja rakkaudessa lämpimiä väristyksiä. Ja jälkimmäisessä ei oksenna "viruksen" saanut vaan ulkopuolinen, joka ei tajua sitä ällön ihanaa tunnetta eiks jeh?

Rakkaus on siis niinkuin norovirus, iskee yllättäen ja sen muistaa ikuisesti. Se jättää muistijäljen kroppaan. Muistan itsekin kuinka väristyksiä meni peiton alla niin kuumeessa kuin rakkauden huumeissa. Nykyinen tutina johtunee enemmän oman peiton nykymisestä toisen kannikan alta. 
Ja vaikka rakkaus kestää, miksi rakastuminen on niin perskeleen lyhyt hetki? Norossa sekuntikin on liikaa. Miksi se ihana hekuma ei voi heilua pääkopassa vuodesta toiseen? 

Noh, eron sattuessa oireet ovat taas tismalleen samat kuin noroviruksen päättyessä. Vatsaa kouristelee, kroppa kramppaa ja fyysisesti on ihan loppu. Sieltä sitten taas noustaan mustikkakeiton ja punkun siivin. WUHUU! ELÄMÄ VOITTAA!
Kunnes jompi kumpi iskee taas kerran.
Noron ja rakkauden täyteisiä hetkiä on kuulkaa lisää  Facebookissa ja Instassakin

2 kommenttia