Paha vaimo päivittää ilmettään 30-31.8.2018


Paha vaimo tarvitsi ehdottomasti kauniimman kuvan itsestään, sillä te olette rynnänneet tänne ihan iloksi asti,  MAHTAVAA! Vaikka ihan itsekseen tänne luulin höpötteleväni! Muista jättää kommenttia, olisi kiva jutella just sinun kanssa lisää!

Sivut päivittyvät uudella kustomoidulla värillä ja kuvissa uusi aikas hehkee Paha vaimo!  Eikö? Instagramissa @pahavaimo feedi pyörähtää ympäri ja kuvat vaihtuvat tulevan viikon aikana kaikki uusiin. Facebook päivittyy uusilla kuvilla myös viikon aikana! Tervetuloa Pahan vaimon matkaan! 💖

Seksiviesti tulee usein pyytämättä

*pimpelipompeli* napsakka ääni kuuluu puhelimesta. Ah! Viestiä pukkaa. Nenän edessä napottaa kikkeli tai alaston nainen. Joku on lähestynyt sinua seksiviestillä yllättäen. Miten toimit?

(kuva:Pixabay)

A) Järkytyt. Hyi helve**i. Hullu. Et edes tajua keneltä viesti on tullut, sillä mitään tälläistä et tosiaan ole tilannut. Mielessä vaeltaa kaikki kauheudet. Pyyhit viestin äkkiä pois ja koitat unohtaa, että ikinä olet moista sontaa matkaviestimeesi saanut. Poistat henkilön numeron ja estät Insta kuin  Facebook profiilit.

B) Hihittelet. Zoomaat kuvaa uudestaan ja uudestaan. Laitat heti kuvakaappauksen puhelimesta parhaalle kaverille ja hihittelette yhdessä. Et kuitenkaan vastaa vielä mitään. Odotat tuleeko kutsua kylään?

C) Taas. Näpytät napakan viestin, EI KIINNOSTA. Tajua tai soitan poliisille.

D) Wau!! Rohkee veto ajattelet. "Komee kaveri/likka, tarttetko apua?" -viesti lähtee ennen kuin tajuatkaan. Lähdet mukaan seksiviestittelyyn, koska se on hauskaa. Et koe sitä ahdistava tai velvoittavana. Etkä todellakaan aio mennä tapaamaan häntä tai laita omia kuvia.

E) NAM! Olet myyty. Juuri tätä tylsä luento kaipasi, kunnon puhelinseksiä. Vedät hametta/paitaa ylemmäs ja nappaat kuvan sääristä/vatsalihaksista ja laitat saatesanoiksi jotain pikkutuhmaa. Luento menee sivu suun, mutta sinulla on hauskaa. Riennät kotiin ja heittäydyt sängylle jatkaamaan leikkiä puhelinkaverin kanssa.


Miksi otin asian puheeksi? Noh, tälläinen tämä nykymaailma on. Tälläistä tapahtuu paljonkin. Paria suurempaa facebook ryhmää seuratessa olen huomannut, että moni valittaa myös mesen täyttyvän näistä? Miehet saavat puolialastomia naisten kuvia ja naisille mätkähtää falloksia ruutuun?

Tähänkö on menty? Ei enää heipparallaa riitä vaan rallatellaan ihan kunnolla ennenkuin edes ihmistä tunnetaan? Mikä hulluus meitä vaivaa? Vai pitäisikö kysyä puutekko meitä vaivaa?

Älä kilpaile ystävyydessä!

Rakastan ystäviäni, mutta en halua olla pelkkä huolisyöppö. Haluan ystävyyden olevan vuorovaikutusta niin ilossa kuin surussa. Millaisia sinun ystävyys suhteita sinulla on?

Haluaako kukaan olla sellainen henkinen kaatopaikka minne tullaan kippaamaan kaikki vitutus ja draama? Ei. Se on osa ystävyyttä.

Haluaako kukaan, että toinen soittaa ja antaa tulla tuutista kaikki kuulumiset kysymättä ja huutaa heipat perään kuuntelematta sinua? Ei.

(kuva:pixabay)

Ei ystävyydessä kuulu myöskään kilpailla kenen ongelmat ovat isoimpia! Jos eroat, ei sitä voi verrata pieleen menneeseen kampaaja käyntiin. Totuus on se, että molemmilla on takuulla huono olla ja molemmat kaipaa olkapäätä.

Ongelmat on suhteessa siihen elämän tilanteeseen mikä vallitsee. Jos valitat kokoajan pienimmästäkin, on syytä pysähtyä ehkä miettimään. Olisiko asiat liian hyvin kun ongelmia pitää etsimällä etsiä?
Kilpavarustelua ei kuulu myöskään olla onnessa. Toinen on onnellinen uusista lenkkareista ja toinen juostusta puolimaratoonista. Molempien onnesta ja ilosta pitää osata nauttia! Oli se sitten pientä tai suurta.

Se ystävyys kun ei toimi yksipuolisena. Tangoonkin tarvitaan kaksi. Voin varsin hyvin tukea mitä kummallisimmissa asioissa, mutta kaipaan itsekin sitä olkapäätä ja myös ILOJEN jakajaa. On varsin turhauttavaa kun ei omia elämän iloja suruja et voi jakaa toisten kanssa.

Ollaan toisille ystäviä joka suhteessa, eikös vaan?

Miehet saa ja naiset antaa

Just joo. Siis vielä tänä herran vuonna 2018 toiset on sitä mieltä, että miehet saa seksiä ja naiset antaa sitä. Whaaaat?!!? 

Miehet heittäytyy draamalaamoiksi ja vetoavat kiukuttelullaan puutetilaan. Ja nyt en puhu vitamiinin puutteesta vaan pimperon. Ollaan suuttuneita ja mökötellään nurkissa. Naisen pitää antaa meriselitys sille miksi t ä n ä ä n ei nyt tipu. Siihen ei kelpaa väsymys, huvitus tai mikään. Pitäisi olla valmiina muffinsit pinkeinä ja torttukosteana jos herkkukauppaan on tulija. Eilen kuulinkin parin naisen olevan taas pihtari ja blaa blaa. Onko se pihtaamista jos oikeasti ei jaksa tai huvita? Pitääkö sitä siinä tilassa toimia paineen poistoalustana? Ei.

Mutta annappa olla jos nainen heittäytyy miehen alle kuin jänis ajovaloihin ja mouruaa seksin nälkäänsä. Mies tuumaa vaan ei, se on siinä. Ei sielityksiä. Koska mies on se joka päättää. Voi raivo, ei auta naisen huutaa pihtaria ja kiukuta baaritiskillä kun ukko ei anna.

Olisiko aika muuttaa asennetta? Mitä jos sovittaisiin, että kaikki saa ja kaikki antaa? Seksi on kahden kauppaa. Kuuluu kaikille ihmistä katsomatta. Jokainen meistä saa olla väsynyt ja tylsistynyt. Saa kokea haluttomuutta ja hurjia halua. 

Seksihän on kuin ilotulitusraketti, hyvät raketit lentää taivaisiin ja näyttää kaikki värien kirjot. Huono tyssää heti. Tavoitelkaamme siis kaikki taivaita ja nautitaa tänään! Yksin, yhdessä tai ollaan ja jörötetään! Jokainen tyylillään. 

Terveisin Paha Vaimo, joka saa ja antaa.

Rakas norovirukseni

Tiedättekö karmeat vilunväristykset jotka kulkee pitkin kroppaa kun sana noro vilahtaa keskelle keskustelua. Ne on tismalleen samanlaiset värinät jotka kulkee läpi kropan kun rakastuu! 

Se miten ne eroaa toisistaa on se, että norossa ne ovat kylmiä ja rakkaudessa lämpimiä väristyksiä. Ja jälkimmäisessä ei oksenna "viruksen" saanut vaan ulkopuolinen, joka ei tajua sitä ällön ihanaa tunnetta eiks jeh?

Rakkaus on siis niinkuin norovirus, iskee yllättäen ja sen muistaa ikuisesti. Se jättää muistijäljen kroppaan. Muistan itsekin kuinka väristyksiä meni peiton alla niin kuumeessa kuin rakkauden huumeissa. Nykyinen tutina johtunee enemmän oman peiton nykymisestä toisen kannikan alta. 
Ja vaikka rakkaus kestää, miksi rakastuminen on niin perskeleen lyhyt hetki? Norossa sekuntikin on liikaa. Miksi se ihana hekuma ei voi heilua pääkopassa vuodesta toiseen? 

Noh, eron sattuessa oireet ovat taas tismalleen samat kuin noroviruksen päättyessä. Vatsaa kouristelee, kroppa kramppaa ja fyysisesti on ihan loppu. Sieltä sitten taas noustaan mustikkakeiton ja punkun siivin. WUHUU! ELÄMÄ VOITTAA!
Kunnes jompi kumpi iskee taas kerran.
Noron ja rakkauden täyteisiä hetkiä on kuulkaa lisää  Facebookissa ja Instassakin

Punkku-Pirjo postaus-syndrooma

Tiedätkös mikä ne sellainen on? Havaitsin syndrooman eräällä henkilöllä jokin aika sitten. Epäilin aikani, kunnes eräänä iltana myöhään varmistuin asiasta.

Kyseessä on siis: Punkku-Pirjo-postaus-syndrooma. Se iskee poikkeuksetta klo 20 jälkeen, usein parhaiten näkyvissä viikonloppuisin. Ja jos joskus jopa arki-iltaisin. Se ilmenee sosiaalisen median kanavissa ja alkaa usein käsittämättömällä julistuksella, josta puoliakaan ei ota selvää.
(kuva:Pixabay)

Muut sitten kommenteissa koittaa purkaa tuota kryptista tekstiä. Kyselemällä, että mitähän tällä TAAS kerran haetaan? Monesti joku kehoittaa miettimään, onko tässä taas mitään perää? Ja siitähän tämä henkilö sitten suuttuu joka kerta. Aloittaakin sitten aina uuden aiheen heti perään, jossa ilmoittaa, että on vetänyt edellisestä kommentoinnista herneet syvälle sieraimiin. Siinä sitten jotkut vielä koittaa lepytellä asiaa, mutta sodaksi se menee aloittajan puolelta.

Aina ei myöskään riitä omissa kanavissa meuhkaaminen vaan mennään muillekkin palstoille. Ja onpa olemassa myös pelkästään niitä, jotka avautuvat vain näillä palstoilla säästääkseen kasvonsa kavereiden silmissä. Hahhahaa Stupid! Luuletko ettei kukaan tuttava bongaa sieltä!

Aamun mennessä tämä syndrooma on kadonnut ja Katumus-Keiju poistaa kaikki jäljet. Viikko mennään hiljaiseloa, kunnes taas koittaa viikonloppu ja homma toistuu.

Me jokainen tunnetaan tämän syndrooman omaava henkilö, jos ei ihan suoraan niin tuttavan tuttava ainakin. Saattaa ilmetä myös KKK:na eli Konjakki-Kalle-kuuluttaa tai VVV:nä Vittu-vaan-vitutttaa ilmiöinä. Toimivat tosiaan ihan samalla tavalla.

Alkoholia nauttineena meistä kuoriutuu aina oma persoonansa, mutta se Punkku-Pirjo kannattaa sulkea kaappiin!

Kolahtiko omaan nilkkaan? 

Paha vaimo jakaa ajatuksiaan myös Facebookiin ja Instaankin! Tuu mukaan! 

Purkkirusketus painajainen

Kuulen pääni ajattelevan:"Säilytä kesän hehku." Uu jee, tätä tavaraa purkki ja uusi laatuhöylä mukaan. Nyt kyllä sääret hehkuu "to the moon and back" ja isäntä saa suudella silkinpehmeitä auringon säihkeisiä kinttuja.

Riennän kotiin soman muovipussin ja ässän kassien lepattaessa käsissä. On aika saada sitä säpinää josta taannoin puhuin. Kaikkihan alkaa omasta hyvinvoinnista ja päättelin, että kun laittaa hiukka hehkua alkaa sitten sisinkin loistaa.

Purkin ohjeessa mainitaan kuorinta, nopea kuivamisaika ja helppo levittyvyys, etenkin kintaan kanssa. Minkä kintaan? Ei kukaan sellaista maininnut. Perhana se jäi hankkimatta. No kyllä se levittyy ilman kintaitakin. Ei kiristäviä vaatteita ja vältettävä hikoilua. Yes, ohjeet luettu. Päätän aloittaa hehkumisen seuraavana päivänä kun porukka kaikkoaa kotona ja minulla on vapaata. Illalla kuorin kroppani herkullisella persikkamöhnällä aamun koitosta varten.

Aamulla kihisen innostusta ja haaveilen kuinka mies myhäilee kauniita sääriä illalla. Asetun kokovartolapeilin eteen alusvaatteisillaan. Pumppaa unelmallisen pehmeää ja tuoksuvaa vaahtoa käsiin. Alan hieromaan toista jalkaani pyörivin liikkein. Ihanan helppoa, kaikki sujuu niin smoothista. Onnistumisen riemu paistaa kasvoilta...

...kuten myös järkytys kolme tuntia myöhemmin. 

Seison jälleen kokovartalopeilin edessä ja tuijotan jalkoja. Hehkuu. Loistaa. Voi elämä olisi pitänyt varmaan ostaa sen kinnas tai käyttää vaikka uunikinnasta. Sääret ovat kuin nautakarja kantturoiden laikukkaat jalat. Takareiteen ei ole hehkua tullut. On jäänyt kahden kämmenen kokoinen paljas läntti. Toisessa nilkassa on seepra raidoitus. Fuck. Miksi ruskettavavoide oli just TÄNÄÄN kuin heikko jää ja petti jalkojen alta rysähtäen?


Illalla istun villasukissa ja leggareissa sohvalla. Mieskin ihmettelee moista pukeutumis valintaa. Nolona myönnän "pikku" ongelman. Kerron visioni seksikkäistä sääristä ja suukoista samalla kun vedän housut kinttuun olohuoneessa. Mies hirnuu kuin virtahepo. Lupaa pussata sääriä vaikka epäilee tarttuuko tuo suun ympärille ruskeaksi rinkulaksi niin kuin kenkälankki Poliisiopisto elokuvassa? 

Lupaan etten hehkuttele enää I K I N Ä! (vai auttaisko se kinnas? 

Hehkutellaan yhdessä Facebookissa ja Instassa, tuu kertoo ootko löytäny jo sisäisen hehkusi?

Rakkauven hetelmät

Satuitko lukemaan ensimmäisen Viinikin muuttuu vedeksi avauksen? Takuulla kävi mielessä, että siinä on katkeran kipee nainen. No en kuulkaa ole. Kipee kyllä kurkusta tänä aamuna, mutta en päästäni tai sydämestäni. Lapsetkin ihan kaikella rakkaudella joku ylempi taho meille suonut. Olen vain hiukkasen tylsistynyt.

(kuva:Pixabay)

Tartteis jotain säpinää. Enkä tarkoita mitää villiä irtosuhdetta apinamiehen kanssa. Ihan vaan sellaista vipinää arkeen. Isäntä raapii samaan hengen vetoon sohvan toisessa päässä jalkoväliään, en tarkoittanut "sitä". Lukeekohan tuokin jo ajatuksia? Ihan kuin siinä elokuvassa What Women Want, jossa Mel Gibson pystyy porautumaan naisten ajatuksiin.  Aika helvetin pelottavaa. 

Nyt niihin rakkauven hetelmiin, ihan samperin raivostuttava sanapari. Ainakin noin väärin kirjoitettuna, mutta sellaisia niistä masuasukeista kasvoi. Toinen vähintään  yhtä raivostuttava sana. Heitä on kaksi, mainioita ipanoita. Omia rakkaita kakaroita. Luonteeltaan erilaisia ja kuitenkin niin samanlaisia. 

Vaikka joskus äiti on kuulkaa pikkaisen kypsä kaikkeen, niin rakkaus voittaa aina. Nytkään ei mieltä lämmittänyt aamun irvistelymökötys, koska leipä oli väärää. Ja raha-anomuksen jättäminen suusanallisesti ennen huomenta. Se kirpaisi eniten. Mutsimaatti tässä moi: "Paljonkos tänä aamuna laitetaan? Ai, vaan 110 euroo. Ootappas käyn painamassa takahuoneessa tukon seteleitä."

Huomenta, ei tipu siis keltään tänä aamuna. Huomautin koko jengiä asiasta. Aamu alkaa liukua päin persettä heti ensimmäisestä silmänräpäyksestä. Väärän leivän syöjällä on myös väärä paita ja kaikki muukin kaikuu kuuroille korville. Onneksi sentään poistuu ulko-ovesta oikeaan aikaan. Saa nähdä mikä ilme on palatessa koulusta? Raha-anomuksen jättäjä, muistutti asiasta kaksi kertaa aamupalan aikana. Vaiensin murahduksella "Ei raha puussa kasva." Keskustelu jää siihen ja tuittupää poistuu.

Oven painuttua kiinni viimeisen perässä olen varsin rauhallista tunnelmissa ja otsassa pullottavat sarvet päättää olla puhkematta nahan läpi. Ne ei nimittäin tiedä, että pyykkikori on täyttynyt illan pikkutunneilla tursuilevaksi vuoreksi, jonka päälle on jätetty farkut, huppari ja lappu "Tartten nää huomiseks!!!"

Jätän lapun: "Mitähän asialle voi tehdä?" ja jään odottamaan mitä tapahtuu.

Käy klikkaamassa itses myös Facebookiin ja Instaankin Pahan vaimon sivuille, sieltä pääset keskustelemaan ja jakamaan omia ajatuksia! Sieltä ratkee myös huomenna miten tää homma jatkuu...

Viinikin muuttuu vedeksi

"Mitä kuule teet viikonloppuna?" No en kuule vi*!u mitään! Taaskaan. Kun kuulee muiden kiekuvan viikonloppujen perään ja kello yksi yöllä Facebookin feedi täyttyy ärsyttävän tekopirteistä punkun huuruisista kuvista. Alkaa otsasuoni sykähdellä raivoisaa tahtia. Viini on vaihtunut omassa lasissa vedeksi jo tunteja sitten (jotta jaksaa aamulla nousta ennenkuin kukko pieraisee) ja jalallinen lasi näyttää pöydällä ankean tahmealta. 

(kuva:Pixabay)

Elämässä ei tapahdu tällä hetkellä mitään. On ihan saatanan tympiintynyt olo. Minkäs teet kun olet itse soppasi keittänyt. Mennyt naimaan miehen ja pusertamaan perästä pari rakkauven hetelmää. Niitä vuosia tässä nyt lusitaan ja nautitaan tästä upeasta arjesta.
Ihanko sen kuvittelin olevan tälläistä? No en. Luulin kuitenkin, että olisi voinut kuitenkin säilyttää jonkun itsenäisyyden rippeen. Hyvin luultu hei! WOOOP! WOOOP! Itsenäisyys liukeni sitten yhtä nopeasti kuin suppo tulikuuman lapsen takapuoleen. Minun karkkipussista tuli meidän ja ennen niin rauhalliset aamukahvi hetket muistuttaa Intian pääkaupungin New Delhin aamuruuhkaa. Perhanan moista kaaosta ja meteliä every fuckin day!

Päätinkin, että perustan uuden cybermaailman ja pakenen sen turviin aina hetkeksi. Tänne ei tule ihquja sisustussepustuksia vaan höyryjä päästelevän Pahan vaimon virsiä ja jopa saarnoja. Jos löydän jotain hiton hilpeitä juttuja elämästä, nekin aion tänne laukaista. Stay tuned!

Seuraa tai ole seuraamatta, minä olen täällä ja survoin itseni myös Facebookiin ja Instaankin!